Hallitus esittää Suomen IMF-jäsenosuuden korottamista ja valtiontakuita Suomen Pankille

Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyy Suomen jäsenosuuden korottamisen Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä. Finlexissä julkaistu hallituksen esitys HE 88/2026 annettiin 13. toukokuuta.

Esityksen mukaan Suomen IMF-jäsenosuus korotettaisiin 2 410,6 miljoonasta erityisestä nosto-oikeudesta eli SDR:stä 3 615,9 miljoonaan SDR:ään. Korotus olisi 1 205,3 miljoonaa SDR:ää, mikä vastasi esityksessä käytetyllä 16. maaliskuuta 2026 valuuttakurssilla noin 1 430:tä miljoonaa euroa. Korotus tehtäisiin Suomen Pankin varoilla.

Samalla Suomen Pankille esitetään valtiontakuita IMF-rahoitukseen liittyvien vastuiden varalta. Valtioneuvosto voisi esityksen mukaan myöntää valtiontakuun ilman vastavakuuksia jäsenosuuden käytöstä mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. Takuu olisi 3 615,9 miljoonaa SDR:ää.

Lisäksi Suomen Pankille esitetään 1 898,41 miljoonan SDR:n valtiontakuuta IMF:n NAB-järjestelyn vakuudeksi. Esityksen mukaan Suomen osuus NAB-järjestelyssä pienenisi jäsenosuuden korotuksen tullessa voimaan 2 267,76 miljoonasta SDR:stä 1 898,41 miljoonaan SDR:ään.

Hallitus esittää myös 1,62 miljardin euron valtiontakuuta Suomen Pankille IMF:n kanssa tehtävästä kahdenvälisestä lainasopimuksesta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta. Esityksen mukaan takuu olisi voimassa siihen asti, kun Suomen jäsenosuuden korotus ja NAB-järjestelyn pienentäminen tulevat voimaan, kuitenkin enintään 31. joulukuuta 2027 asti. Takuu jatkuisi tämän jälkeen siihen saakka, kun kahdenvälisiin lainoihin liittyviä velvoitteita ei enää ole.

Esityksen mukaan Suomen Pankille myönnettyjen valtiontakuiden kokonaismäärä olisi aluksi noin 7,6 miljardia euroa 16. maaliskuuta 2026 valuuttakurssilla laskettuna. Määrä laskisi myöhemmin noin 6,9 miljardiin euroon, kun jäsenosuuden korotus ja NAB-järjestelyn pienentäminen tulevat voimaan ja IMF:n ja Suomen Pankin uusi kahdenvälinen lainasopimus raukeaa.

Nykytilakuvauksen mukaan valtion IMF-rahoitukseen liittyvät takuuvastuut muodostuvat nykyisin 2,41 miljardin SDR:n jäsenosuutta, 2,27 miljardin SDR:n NAB-järjestelyä ja 400 miljoonan euron PRGT-lainaa koskevista valtiontakuista. Niiden yhteismäärä oli esityksen mukaan 16. maaliskuuta 2026 valuuttakurssilla noin 5,9 miljardia euroa.

Suomen Pankin rooli kuvataan esityksessä niin, että Suomen valtio on sopimusosapuoli IMF:ään nähden, mutta jäsenosuuden käyttöön, rahoitukseen ja yhteydenpitoon liittyvä toimivalta on Suomen sisäisesti delegoitu Suomen Pankille. Esityksen mukaan Suomen Pankki on hoitanut Suomen osuutta IMF:n rahoituksesta vuodesta 1969.

Esityksessä todetaan, että Suomen Pankki on valmis suorittamaan 16. yleiseen jäsenosuustarkistukseen liittyvän jäsenosuuden korotuksen valtion puolesta. Suomen Pankki kuitenkin edellyttää sitoumusta siitä, että valtio vastaa edelleen jäsenosuuden korotuksesta ja sen käytöstä mahdollisesti aiheutuvista tappioista.

Taustalla on IMF:n hallintoneuvoston 15. joulukuuta 2023 hyväksymä päätöslauselma 16. yleisestä jäsenosuustarkistuksesta. Esityksen mukaan jäsenmaiden jäsenosuuksia korotetaan tarkistuksessa 50 prosentilla nykyisten jäsenosuuksien suhteessa ja samalla NAB-järjestelyä pienennetään. Tavoitteena on, että IMF:n kokonaisresurssit säilyisivät suunnilleen samalla tasolla, mutta rahoituspohja perustuisi aiempaa enemmän jäsenosuuksiin.

Esityksen mukaan jäsenosuuden korotus on osa Suomen Pankin valuuttavarantoja. Korotuksesta 75 prosenttia maksetaan jäsenmaan omassa valuutassa ja 25 prosenttia kansainvälisissä valuutoissa tai erityisinä nosto-oikeuksina. Euroissa maksettavan osuuden IMF tallettaa esityksen mukaan takaisin Suomen Pankkiin.

Hallitus arvioi esityksessä, että valtion korvausvastuun toteutumista voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä. Perusteluina mainitaan IMF:n ensisijaisen velkojan asema sekä se, ettei korvausvastuu ole tähän mennessä toteutunut kertaakaan.