Uutinen · 26.4.2026 klo 23.05

Hallitus esittää Naton sotilasesikunnille Puolustusvoimien kaltaisia toimintaedellytyksiä Suomessa

Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus koskisi muun muassa veroja, ympäristönsuojelua, kansanterveyttä, televiestintää, ajoneuvoja ja koulutusta. Puolustusministeriön mukaan sopimus ei perustaisi uusia esikuntia Suomeen.

Suomen ja Naton liput liehuvat virastorakennuksen edustalla harmaana päivänä.

Orpon hallitus esittää Suomessa toimivien kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaedellytysten vahvistamista Pariisin pöytäkirjaa täydentävällä valtiosopimuksella. Sopimuksen hyväksymistä koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 23. huhtikuuta 2026, ja puolustusministeriö tiedotti asiasta seuraavana päivänä.

Puolustusministeriön mukaan täydentävä sopimus vahvistaisi Naton kansainvälisten sotilasesikuntien asemaa ja tehostaisi niiden toimintaa Suomessa. Ministeriön mukaan sopimusta sovellettaisiin yleisesti kaikkiin Suomessa toimiviin Naton sotilasesikuntiin ja muihin sotilasorganisaatioihin.

Sopimuksen periaatteena on puolustusministeriön mukaan, että Naton sotilasesikunnilla olisi käytännössä samat toimintamahdollisuudet ja ehdot kuin Puolustusvoimilla Suomessa.

Esitetty sopimus sisältää määräyksiä muun muassa veroista, ympäristönsuojelusta, kansanterveydestä, televiestinnästä, ajoneuvoista ja koulutuksesta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin helmikuisen lausunnon mukaan Pariisin pöytäkirja ulottaa esimerkiksi Nato SOFAn määräykset sotilasesikuntiin ja niiden henkilöstöön. Määräykset koskevat muun muassa maahantuloa, aseenkanto-oikeutta, tuomiovaltaa, vahingonkorvauksia, joukkojen turvallisuutta, hankintoja, työntekijöitä, terveydenhuoltoa, veroja, tulleja ja ajoneuvoja.

Oikeuskanslerin lausunto koski luonnosta hallituksen esitykseksi. Lausunnon mukaan täydentävään sopimukseen sisältyi luonnosvaiheessa uusia määräyksiä esimerkiksi tilojen ja kiinteistöjen käytöstä, luvista, sopimustoimittajista, koulutuksesta, televiestinnästä sekä korkea-arvoisen henkilöstön vapauksista ja erioikeuksista.

Puolustusministeriön mukaan sopimus varmistaisi Natossa palvelevalle korkea-arvoiselle henkilöstölle, kuten kenraaleille, diplomaattista suojelua vastaavaa suojaa Nato-tehtävien ajaksi. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan sopimusluonnoksessa tarkoitettujen tietyn arvoisten upseerien ja vastaavan tason siviilivirkamiesten oli määrä olla Suomessa vapautettuja muun muassa henkilökohtaisesta pidättämisestä ja vapaudenmenetyksestä sekä lainkäytöstä virallisessa ominaisuudessa annettujen lausuntojen ja tehtyjen tekojen osalta.

Puolustusministeriö korostaa, ettei täydentävällä sopimuksella perusteta esikuntia Suomeen. Ministeriön mukaan esikuntien perustaminen ja henkilöstömäärän muuttaminen vaatisivat jatkossakin Suomen hyväksynnän. Myös esikuntien operatiivisen toiminnan tulee ministeriön mukaan olla Suomen hyväksymää esimerkiksi siltä osin kuin se johtaa esikunnan henkilöstön vahvistamiseen.

Puolustusministeriö kytkee esityksen Naton maavoimajohtoportaan eli MCLCC:n perustamiseen Mikkeliin ja Naton johtamisjärjestelmäyksikön eli DCM:n perustamiseen Riihimäelle. Ministeriön mukaan kyseessä on ensimmäinen puolustusministeriön johdolla valmisteltu Natoon liittyvä kansainvälinen valtiosopimus.

Pariisin pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on saatettu Suomessa voimaan lailla vuonna 2024 siltä osin kuin Suomi on niihin sitoutunut. Samana vuonna Suomessa saatettiin voimaan myös Nato SOFA -sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset siltä osin kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Taustat

Mihin jutun tiedot nojaavat

Alla näkyvät lähteet, joihin jutun keskeiset tiedot on sidottu.