Hallitus esittää muutoksia hyvinvointialueiden rahoitusmalliin vuodesta 2027 alkaen

Hallitus antoi 16.4.2026 eduskunnalle esityksen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain ja saariston kehityksen edistämisestä annetun lain muuttamisesta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Esityksen keskeinen muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun huomioimista. Esityksen mukaan koko maan rahoitusta tarkistettaessa palvelutarpeen arvioidusta kasvusta huomioitaisiin vuodesta 2027 alkaen 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijasta. Lisäksi vuosilta 2028 ja 2029 poistettaisiin palvelutarpeen kasvun määräaikainen 0,2 prosenttiyksikön korotus.

Valtiovarainministeriön mukaan sekä siirtymätasausvähennysten että -lisien porrastusta kasvatettaisiin 10 eurolla asukasta kohti vuonna 2027, 20 eurolla vuonna 2028, 30 eurolla vuonna 2029 ja 40 eurolla vuodesta 2030 alkaen. Muutoksen jälkeen jäljelle jäävä siirtymätasaus jäisi pysyväksi osaksi rahoitusta vuodesta 2030 eteenpäin. Ministeriön mukaan koko maan tasolla yhteenlaskettujen pysyvien siirtymätasausten määrä vähenisi noin neljäsosalla 151 miljoonasta eurosta noin 113 miljoonaan euroon.

Esityksessä ehdotetaan myös uutta väliaikaista tasausmallia. Sen mukaan kaikille alueille turvattaisiin vähintään edellisvuotta vastaava rahoituksen taso, jos rahoitus muuten laskisi. Tarvittava rahoitus vähennettäisiin asukaskohtaisesti yhtä suurena niiltä alueilta, joilla rahoituksen kasvu on keskimääräistä nopeampaa.

Valtiovarainministeriön mukaan ehdotettujen säästötoimien jälkeenkin hyvinvointialueiden rahoituksen arvioidaan kasvavan vuonna 2027 noin puoli miljardia euroa. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kustannusten kasvua hillitsevien toimien osuus hyvinvointialueiden koko maan rahoituksesta olisi arviolta noin -0,2 prosenttia vuonna 2027, noin -0,8 prosenttia vuonna 2028 ja noin -1,3 prosenttia vuonna 2029.

Valtiovarainministeriö on julkaissut myös alue-esimerkkejä, mutta ei vielä lopullisia aluekohtaisia vaikutusarvioita. Ministeriön usein kysytyissä kysymyksissä todetaan, että tarvemallin päivittämisen ja yksityisten diagnoosien rajaamisen suurimmat kielteiset vaikutukset kohdistuvat Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueille ja suurimmat myönteiset vaikutukset Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueille. Samojen tietojen mukaan palvelutarpeen kasvua koskeva säästö kohdistuu kaikille alueille, mutta asukaskohtaisesti suurimmat vähennykset kohdistuvat Lappiin, Kainuuseen, Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ja pienimmät Länsi-Uudellemaalle, Keski-Uudellemaalle, Helsinkiin sekä Vantaalle ja Keravalle.

Ministeriön usein kysyttyjen kysymysten mukaan vuoden 2026 alusta rahoituksessa tarvekertoimet huomioidaan kahden viimeisimmän vuoden tarvekertoimien keskiarvona. Siksi tarvemallin päivityksen ja diagnoosirajauksen vuodelle 2027 kohdistuva vaikutus on puolet usein kysytyissä kysymyksissä esitetyistä euromääräisistä vaihteluväleistä.

Valtiovarainministeriön mukaan aluekohtaiset vaikutusarviot tarkentuvat vielä, koska kaikkia vuoden 2027 rahoituksessa käytettäviä tilastotietoja ei ollut hallituksen esityksen antamishetkellä saatavilla eikä 30.4.2026 tehtäviä julkisen talouden suunnitelman linjauksia ollut vielä voitu ottaa huomioon. Ministeriö julkaisee 30.4.2026 hyvinvointialueiden vuoden 2027 ennakollisen rahoituslaskelman ja vuosien 2028–2030 rahoituksen painelaskelman.