Hallitus esittää lyhytvuokraukselle 90 päivän perusrajaa osaan asemakaava-alueiden asunnoista

Hallitus esittää rakentamislakiin uusia säännöksiä asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta. Valtioneuvoston mukaan kyse olisi ensimmäisistä nimenomaisista säännöksistä, jotka koskisivat lyhytvuokrausta rakentamislaissa.

Esitys on annettu eduskunnalle 30. huhtikuuta numerolla HE 83/2026. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan ehdotettu 90 päivän vuorokausiraja koskisi asemakaava-alueella sijaitsevaa asuntoa, joka ei ole vakinaisesti tai tilapäisesti asuttu.

Tällaisen asunnon voisi esityksen mukaan vuokrata lyhytaikaisesti alle 28 päivän jaksoissa yhteensä enintään 90 päivänä kalenterivuodessa ilman rakentamislupaa. Tiedotteen mukaan vuorokausirajat koskisivat esimerkiksi taajamien sijoitusasuntoja, joissa ei ole kirjoilla yhtään asukasta.

Kunta voisi nostaa vuorokausirajan enintään 180 päivään valitsemillaan asemakaava-alueilla. Valtioneuvoston mukaan kunnat voisivat näin ottaa huomioon oman tilanteensa ja esimerkiksi matkailusesongin aikaisen kasvaneen majoituskysynnän. Kunnan olisi kuultava kuntalaisia rajan nostamista koskevassa päätöksenteossa, eikä päätöksestä saisi aiheutua haittaa asemakaavan toteuttamiselle.

Asunnon haltijan olisi pidettävä kirjaa asunnon lyhytvuokrauspäivistä ja esitettävä tiedot rakennusvalvonnalle pyydettäessä. Rakennusvalvonta voisi valtioneuvoston tiedotteen mukaan edelleen puuttua kiellettyyn lyhytvuokraukseen uhkasakolla.

Vakinaisesti ja tilapäisesti asuttujen asuntojen, loma-asuntojen sekä haja-asutusalueella sijaitsevien asuntojen lyhytvuokraukseen ei esitetä muutoksia. Asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen majoitustilaksi edellyttäisi tiedotteen mukaan rakentamislupaa jatkossakin.

Lyhytvuokrauksen vuorokausiraja ja kirjanpitovelvollisuus tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2027. Muut rakentamislain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Sama esitys sisältää myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin eli EPBD:n ja uusiutuvan energian direktiivin eli RED III:n toimeenpanoa rakentamislakiin. Esityksessä rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen määritelmä sekä uusi hyötypinta-alan käsite, tarkennettaisiin lähes nollaenergiarakennuksen määritelmää ja muutettaisiin energiatehokkuuden olennaista teknistä vaatimusta koskevaa pykälää.

Lisäksi uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuus nostettaisiin 38 prosentista 52 prosenttiin energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergian määrästä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.