Hallitus avaisi korkovähennyspoikkeuksen huoltovarmuuskriittisille infrastruktuurihankkeille

Hallitus esittää korkovähennysrajoituksiin poikkeusta, jonka nojalla yhteisö voisi tietyin ehdoin vähentää muuten vähennyskelvottomia nettokorkomenoja lainoista, joilla rahoitetaan huoltovarmuuskriittisiä pitkäaikaisia infrastruktuurihankkeita.

Hallitus antoi esityksen HE 227/2026 vp eduskunnalle 8. lokakuuta 2026. Lain ehdotetaan tulevan voimaan 1. tammikuuta 2027. Kyse on lakiehdotuksesta, ei vielä voimassa olevasta veromuutoksesta.

Poikkeuksen käyttö edellyttäisi, että sekä yhteisö että sen toteuttama hanke täyttävät esityksessä määritellyt ehdot. Kriittisen toimijan asema ei yksin riittäisi, eikä poikkeus automaattisesti tekisi kaikista hankkeen korkomenoista vähennyskelpoisia.

Yhteisön olisi esityksen mukaan oltava yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetussa laissa (310/2025) tarkoitettu kriittinen toimija. Vaihtoehtoisesti yhteisöön olisi sovellettava saman lain 3 §:ssä tarkoitettuja vähintään vastaavia velvoitteita.

Hankkeen olisi tuotettava, kehitettävä, käytettävä tai ylläpidettävä laajamittaista kriittistä infrastruktuuria, joka on välttämätön keskeisen palvelun tarjoamiseksi. Hankkeen toteuttajan, vieraan pääoman menojen, varojen ja tulojen olisi kaikkien oltava Euroopan unionissa.

Jos nimitys kriittiseksi toimijaksi olisi konsernikohtainen, verovelvollisen olisi osoitettava, että nimitys kohdistuu tosiasiassa siihen ja sen toteuttamaan hankkeeseen.

Muun toiminnan osuudelle liikevaihtoraja

Infrastruktuurihanketta koskevaan toimintaan ja yhteisön muuhun toimintaan sovellettaisiin korkojen vähennyskelpoisuutta koskevia sääntöjä erikseen. Jos muun toiminnan osuus kuitenkin muodostaisi alle 10 prosenttia yhteisön liikevaihdosta, koko toiminta katsottaisiin poikkeusta sovellettaessa infrastruktuurihanketta koskevaksi.

Lisävähennyksen määrä sidottaisiin muille kuin yksityisomistajille maksettujen nettokorkomenojen suhteeseen kaikista infrastruktuurihankkeen nettokorkomenoista. Poikkeus ei siten olisi kaikkien hankkeen korkomenojen automaattinen vapautus korkovähennysrajoituksista.

Yhteisön olisi eriteltävä infrastruktuurihankkeen ja muun toiminnan tulot, menot, muut vähennykset, varat ja velat. Kyseinen kirjanpitoaineisto olisi säilytettävä vähintään 15 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Kriittisen toimijan asemaa koskeva kansallinen laki perustuu CER-direktiiviin. Korkovähennyspoikkeuksen EU-oikeudellinen peruste on puolestaan veronkiertodirektiivin (EU) 2016/1164 pitkäaikaisia julkisia infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus.

Ensimmäinen soveltamisvuosi olisi 2027

Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2027 verotuksessa. Samassa verotuksessa yhteisö voisi vähentää myös poikkeuksen piiriin kuuluvia nettokorkomenoja, jotka ovat kertyneet verovuonna 2026 mutta jääneet vähentämättä.

Vuoden 2026 korkomenojen huomioiminen ei tarkoittaisi vuoden 2026 verotuksen muuttamista, vaan menot vähennettäisiin vuoden 2027 verotuksessa. Esityksen perustelujen mukaan kyse ei olisi varsinaisesta takautuvasta soveltamisesta.