Hallitus antaa eduskunnalle selonteon Suomen osallistumisesta Operaatio Legioon

Valtioneuvosto esittää, että Suomi osallistuisi Ukrainaa tukevaan Operaatio Legioon enintään 40 sotilaalla. Valtioneuvosto hyväksyi 7. toukokuuta esityksen selonteon antamisesta eduskunnalle.

Valtioneuvoston päätössivun mukaan osallistuminen sisältäisi operaation esikunta-, tuki- ja koulutustoimintaa EU- ja Nato-maiden alueella. Ulkoministeri Elina Valtosen eduskunnassa pitämän puheen mukaan operaation tavoitteena on kouluttaa ja varustaa Ukrainan tarvitsemia suorituskykyjä. Puheen mukaan operaatioon ei sisälly sotilaallisten voimakeinojen käyttöä.

Valtosen puheen mukaan operaation johtovastuussa on Norja, ja mukana ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Puola. Puheen mukaan operaation pääasiallinen toiminta-alue on Puolassa, ja tiettyjä johtoesikunnan toimintoja toteutetaan Norjassa. Valtosen mukaan operaatioon osallistuva Puolustusvoimien henkilöstö ei toimi Ukrainan alueella.

Suomen osallistuminen on tarkoitus toteuttaa määräaikaisena. Valtosen puheen mukaan osallistuminen päättyisi viimeistään 31. maaliskuuta 2028. Kustannusarvio 40 sotilaan osallistumisesta 12 kuukauden ajan on 9,0 miljoonaa euroa.

Eduskunta käsitteli Operaatio Legio -selontekoa täysistunnossa 20. toukokuuta lähetekeskustelussa. Valtioneuvoston yleisen menettelykuvauksen mukaan selonteon eduskuntakäsittelyyn kuuluvat yleensä lähetekeskustelu täysistunnossa, valiokuntakäsittely ja palautekeskustelu, jonka lopuksi täysistunto hyväksyy selontekoa koskevan kannanoton.

Osallistumista koskeva päätöksenteko perustuu sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettuun lakiin. Lain mukaan päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Valtioneuvoston on kuultava eduskuntaa selonteolla, jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen.

Julkisista viranomaislähteistä ei ilmene yksityiskohtaista riskiarviota, henkilöstön tarkkaa tehtäväjakoa, koulutuksen tarkkoja sisältöjä eikä mahdollisesti salassa pidettäviä operatiivisia tietoja.