Fossiilittoman jouston tukimekanismia koskeva hallituksen esitys edennyt valmisteluun

Työ- ja elinkeinoministeriössä on alettu valmistella hallituksen esitystä fossiilittoman jouston tukimekanismista, jolla pyritään hillitsemään suomalaisia vaivaavia talvien kovia sähkön hintapiikkejä edistämällä sähkön joustokapasiteetin lisäämistä.

Valmistelun pohjana on työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa 2024 asettaman laaja-alaisen työryhmän loppuraportti, joka julkaistiin kesäkuussa 2025. Työryhmä katsoi raportissaan, että tuen tulisi olla tarjouskilpailuun perustuvaa investointitukea, jota voisi saada mikä tahansa teknologia, joka kykenee täyttämään tekniset vaatimukset. Raportissa otettiin kantaa myös tuen takaisinperinnän mahdollistavaan vähimmäisvelvoitemalliin, tarjouskilpailun pisteyttämiseen sekä mekanismin rahoitukseen.

Työryhmällä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta arvioida ehdotusten valtiontukivaikutuksia tai -sopivuutta perusteellisesti. Raportissa todetaan, että valtiontukiin liittyvät kysymykset on selvitettävä jatkovalmistelussa sekä Euroopan komission kanssa käytävissä valtiontukikeskusteluissa.

Säädösvalmistelu on nyt alkuvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteeri Daniela Karlsson kertoi Tekniikka&Taloudelle, että tarkoitus on tukea uusiutuvaa säävarmaa uutta sähköntuotantoa sekä chp-laitosten käyttöiän pidennyksiä ja tehonkorotuksia. Hankkeet pääsisivät mukaan tarjouskilpailun kautta.

Karlssonin mukaan tuen rahoitusmuoto on vielä selvityksen alla. Työryhmän loppuraportin mukaan työryhmä oli esittänyt rahoitusta yleiskatteellisesti valtion budjetista, mutta hallitus päätti kevään 2025 puoliväliriihessä, että rahoitus kerätään sähkönkäyttäjiltä erillisen tariffin avulla. Hallituksen energia-alan kasvutoimikirjauksissa muotoilu on kuitenkin varovaisempi: mekanismi rahoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan sähkömarkkinoiden sisältä.

Hallituksen puoliväliriihen kirjauksissa linjataan, että mekanismilla rahoitetaan sähkön toimitusvarmuutta vahvistavia investointeja. Malli sallisi nykyisten käytössä olevien laitosten käyttöaikojen pidennykset sekä täysin uuden kapasiteetin käyttöönoton. Tavoitteena on saada sähkömarkkinoille mukaan nopeammin käynnistyvää kapasiteettia, kuten moottorivoimalaitokset ja kaasuturbiinit. Tuettu kapasiteetti velvoitettaisiin tarjoamaan sähköä markkinoille ehtojen mukaisesti.

Aikataulusta Karlsson kertoi, että tarkoitus on valmistella laki vielä tämän hallituskauden aikana. Hänen mukaansa hallituksen tahto on, että ensimmäiset haut voisivat olla auki jo ensi vuonna eli 2027. Kapasiteetin rakentaminen vie kuitenkin oman aikansa.

Fingrid on jättänyt työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen, jossa se korostaa, että mekanismiin sisältyy myönnytyksiä esimerkiksi aktivoitumisajan ja ympärivuotisen saatavuuden osalta. Fingridin mukaan hankittavalta kapasiteetilta tulisi edellyttää kykyä tuottaa sähköä tai joustaa kaikkina vuodenaikoina, ja näiden vaikutuksia mekanismin tehokkuuteen sähkön riittävyyden ja jouston haasteiden ratkaisemisessa tulee arvioida huolellisesti.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomessa riittää sähköä kohtuulliseen hintaan myös tuulettomien pakkasjaksojen aikaan. Fossiilittoman jouston tukimekanismi on yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Työryhmän raportissa todetaan, että pitkät, tuulettomat ja erityisen kylmät ajanjaksot saattavat nykyisellä kehityksellä osoittautua tehon riittävyyden kannalta haasteellisiksi etenkin kuluvan vuosikymmenen loppua kohden, kun sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin odotetaan vähenevän entisestään.

Valmistelun edetessä ratkaistavaksi tulee muun muassa mekanismin rahoitusmalli, tarjouskilpailun yksityiskohdat sekä mahdolliset valtiontukikysymykset, jotka edellyttävät keskusteluja Euroopan komission kanssa. Ensimmäisten hakujen avaaminen vuonna 2027 edellyttäisi lain voimaantuloa sitä ennen, mutta lainvalmistelu on vielä varhaisessa vaiheessa.