Finanssivalvonnalle esitetään finanssimarkkinoiden kilpailun ja kestävän reaalitalouden kasvun edistämistä toissijaiseksi tavoitteeksi

Hallitus esittää Finanssivalvonnan toiminnan toissijaiseksi tavoitteeksi kilpailun edistämistä finanssimarkkinoilla, rahoituksen välittymistä reaalitalouteen ja siten kestävää talouden kasvua. Uutta tavoitetta saisi edistää vain siltä osin kuin se ei olisi ristiriidassa ensisijaisen tavoitteen kanssa.

Ensisijaisena säilyisi nykyisen lain tavoite: finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä valvottavien vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Tavoitteen sisältöä ei muutettaisi, mutta se nimettäisiin nimenomaisesti ensisijaiseksi.

Valtioneuvosto hyväksyi 15. lokakuuta 2026 eduskunnalle annettavaksi luottolaitoslainsäädännön uudistamista koskevan hallituksen esityksen HE 250/2026 vp. Finanssivalvonnan tavoitetta koskeva ehdotus on osa tätä kokonaisuutta.

Tavoite ohjaisi yleisiä toimintatapoja

Esityksen perusteluissa tavoite kytketään pitkän aikavälin kestävään kilpailuun ja rahoituksen tehokkaaseen kohdentumiseen reaalitalouteen. Tarkoituksena olisivat kilpailullisesti toimivat rahoitusmarkkinat, jotka edistävät reaalitalouden kasvua.

Perustelujen mukaan kyse olisi yleisestä tavoitesäännöksestä, joka ei olisi suoraan velvoittava. Sen tarkoituksena olisi ohjata Finanssivalvonnan linjauksia ja prosesseja.

Tavoitetta ei sovellettaisi yksittäisiä valvottavia koskeviin valvontapäätöksiin tai valvontatoimiin eikä lupien myöntämiseen. Sitä ei myöskään sovellettaisi vastaavaan valvontaa koskevan aineellisen oikeuden toteuttamiseen tai tulkintaan.

Yksittäisiä päätöksiä koskeva rajaus ei estäisi lupaprosessien yleistä sujuvoittamista. Perusteluissa sujuvat lupaprosessit mainitaan yhtenä esimerkkinä tavoitteen käytännön toteuttamisesta.

Finanssivalvonnalle ei säädettäisi tavoitteen vuoksi uusia tehtäviä. Mahdollisina käytännön muutoksina perusteluissa mainitaan tietojen keräämisen ja käsittelyn tehostaminen sekä niihin liittyvien sisäisten hallintoprosessien kehittäminen. Myös määräyksiä, ohjeita, prosesseja ja muita toimintatapoja voitaisiin arvioida yksinkertaistamisen ja järkeistämisen näkökulmasta.

Toissijainen tavoite huomioitaisiin myös makrovakausvälineitä koskevassa päätöksenteossa. Perustelujen mukaan Finanssivalvonnan on kuitenkin jo nykyisin arvioitava makrovakauspäätösten vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin, luotonantoon ja talouteen sekä otettava vaikutukset huomioon.

Osa luottolaitoslainsäädännön uudistusta

Laajemman uudistuksen tarkoituksena on ajantasaistaa kansallista luottolaitossääntelyä, korjata siinä havaittuja puutteita ja sujuvoittaa sääntelyä.

Luottolaitostoiminnasta annetussa laissa kavennettaisiin muuttuvaa palkkionosaa koskevien vaatimusten soveltamisalaa EU:n luottolaitosdirektiivin vähimmäistasolle. Lisäksi luovuttaisiin luottolaitosten kiinteistöomistuksia koskevista erillisrajoituksista ja kiinteää toimipaikkaa koskevasta vaatimuksesta.

Luottolaitosten yhteenliittymiä koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin kokonaan. Uusi laki korvaisi nykyisen talletuspankkien yhteenliittymistä annetun lain.

Esityksen lakien tavoiteltu voimaantulo on keväällä 2027. Luottolaitosten yhteenliittymiä koskevan uuden lain tavoiteltu voimaantulo on kuitenkin 1. heinäkuuta 2027. Kyse on esityksen tavoiteajoista, ei vahvistetuista voimaantulopäivistä.