FIIA-paperi arvioi Ukrainan ja liittolaisten madaltaneen sotatavoitteitaan – Suomen virallinen linja ei ole muuttunut

Ulkopoliittisen instituutin maaliskuussa julkaistu Briefing Paper 432 arvioi, että Donald Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen Ukraina ja sen eurooppalaiset liittolaiset ovat hiljaisesti madaltaneet tavoitteitaan Venäjän hyökkäyssodassa.

Paperin mukaan tämä näkyy siinä, että puhe oikeudenmukaisesta rauhasta on hiipunut, vaatimukset Venäjän sotarikosvastuusta ja Ukrainan oikeudesta liittyä liittoumiin ovat heikentyneet, Nato-jäsenyyden ikkuna on käytännössä sulkeutunut toistaiseksi, Ukraina on alkanut viestiä valmiudesta de facto aluetappioihin ja sodan pitkittyminen siirtää myös Ukrainan EU-jäsenyyttä kauemmas.

Paperi esittää siis tämän tulkinnan, mutta sen lähdepohja ei osoita yhtä virallista poliittista päätöstä, jolla Ukraina, Suomi tai EU olisivat muuttaneet linjaansa. Alaviitteiden perusteella kyse on ennen kaikkea tutkijan kokoamasta synteesistä, joka rakentuu lausunnoista, mielipidemittauksista ja neuvotteluaineistosta.

Paperin johtopäätös oikeudenmukaisen rauhan puheen hiipumisesta nojaa sen mukaan Politicon uutisointiin eurooppalaisjohtajien lausunnoista. Avoimuutta aluetappioille perustellaan Ukrainassa mitattuja rauhankantoja käsittelevällä akateemisella artikkelilla. Vastuu- ja aluerajakysymyksiä koskevassa kohdassa paperi viittaa Reutersin julkaisemaan neuvotteluvastatarjoukseen. Kokonaisuus on näin tulkinta useista eri aineistoista, ei selkeästi dokumentoitu yhtenäinen linjanmuutos.

Suomen virallisista aineistoista ei tämän perusteella löydy vastaavaa muutosta ainakaan siinä muodossa, että oikeudenmukaisen rauhan käsitteestä olisi luovuttu. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tiedotteessa 25. huhtikuuta 2025 kerrottiin keskustelusta kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi Ukrainaan. Myös 5. tammikuuta 2026 julkaistussa TP-UTVA-tiedotteessa todettiin, että Suomi jatkaa työtä liittolaisten ja kumppaneiden kanssa kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi.

Myöskään Ukrainan liittoutumisvapautta tai vastuukysymyksiä koskevissa presidentin kanslian aineistoissa ei näy samansuuntaista virallista pehmenemistä. Alexander Stubb sanoi Kiovassa 24. helmikuuta 2025, ettei Ukrainan Nato-jäsenyydestä päätä Venäjä vaan Nato. Presidentin kanslian 19. maaliskuuta 2025 julkaisemassa uutisessa Stubbin kerrottiin toivoneen Ukrainan olevan mahdollisimman pian EU:n ja Naton jäsen. Samana päivänä julkaistussa Suomen mukana annetussa NB8-yhteislausumassa todettiin, ettei oikeudenmukainen ja kestävä rauha ole mahdollinen ilman vastuuta Venäjän kansainvälisistä rikoksista.

Myös EU:n vuoden 2025 virallisissa aineistoissa näkyy aiempi tiukka sanamuoto. Euroopan parlamentin Ukraina-päätöslauselmassa viitataan oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan, vaaditaan vastuuta sotarikoksista ja korostetaan Ukrainan jäsenyysneuvottelujen vauhdittamista.

Tämä ei kumoa FIIA-paperin analyysia, mutta rajaa sen luonnetta. Paperin mukaan sodan poliittiset tavoitteet ovat käytännössä madaltuneet Trumpin paluun jälkeen. Käytettävissä olevien alkuperäislähteiden perusteella kyse näyttäytyy kuitenkin tulkintana poliittisen keskustelun sävystä, neuvotteluasetelmista ja mielialoista, ei selvästi dokumentoituna Suomen tai EU:n virallisena linjanmuutoksena.

Erityisen selvästi tämä näkyy paperin EU-jäsenyysarviossa. Väite siitä, että sodan pitkittyminen siirtää myös EU-jäsenyyttä kauemmas, on analyysiin perustuva arvio sodan, uudistusten hidastumisen ja jäsenmaiden mahdollisten jarrujen vaikutuksesta. Se ei perustu uuteen EU:n viralliseen päätökseen luopua Ukrainan jäsenyyspolusta.