EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaktia aletaan soveltaa Suomessa perjantaina

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaktin säädöksiä aletaan pääosin soveltaa perjantaina 12. kesäkuuta. Suomessa paktin kansalliseen toimeenpanoon liittyvät lait tulevat voimaan samana päivänä.

Tasavallan presidentti vahvisti paktin kansalliseen toimeenpanoon liittyvän lainsäädännön 9. kesäkuuta, valtioneuvosto ja sisäministeriö kertoivat tiedotteessaan. Toimeenpano koskee muun muassa ulkomaalaislakia sekä lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta.

Paktin toimeenpano tuo käyttöön pakollisen rajamenettelyn. Valtioneuvoston mukaan sen tarkoituksena on, että perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä jo rajalla.

Uutena menettelynä otetaan käyttöön myös seulonta. Sen tarkoituksena on tunnistaa henkilöt, arvioida heidän mahdollisesti aiheuttamansa riskit ja ohjata heidät turvapaikka- tai palauttamismenettelyyn. Menettely koskee valtioneuvoston mukaan esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti.

Valtioneuvoston mukaan EU:n yhteistä turvallisten alkuperämaiden luetteloa ryhdytään soveltamaan 12. kesäkuuta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi laatia kansallisia luetteloita.

Muutokset vaikuttavat myös vastaanottopalveluihin. Valtioneuvoston ja sisäministeriön mukaan palveluja annettaisiin kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa tai saavat tilapäistä suojelua.

Vastaanottopalvelujen kestoa rajattaisiin, vastaanottorahan perusosaa voitaisiin tapauskohtaisesti alentaa ja vastaanottopalvelut voitaisiin tietyissä tilanteissa peruuttaa siten, että henkilön toimeentulo turvattaisiin hyödykkeillä.

Turvapaikanhakijan oleskelu voitaisiin jatkossa rajata tietylle maantieteelliselle alueelle. Liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa yleisen järjestyksen vuoksi tai menettelyyn liittyvästä syystä, jos on olemassa pakenemisen vaara. Tilapäistä suojelua saavan tulisi jatkossa tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa ja turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa.

Samana päivänä voimaan tulee myös maasta poistamista ja maahantulokieltoa koskevia ulkomaalaislain ja rikoslain muutoksia. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan ne muodostavat paktin toimeenpanosta erillisen lakikokonaisuuden.

Näissä maasta poistamista koskevissa muutoksissa karkottamispäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti lykkää tai estä päätöksen täytäntöönpanoa. Karkottamispäätös voitaisiin panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi, ellei hallintotuomioistuin hakemuksesta kiellä tai keskeytä täytäntöönpanoa. Valtioneuvoston mukaan muutos ei koske turvapaikka-asioissa tehtyjen karkottamispäätösten täytäntöönpanoa.

Ulkomaalaislakiin lisätään ennakollinen maahantulokielto. Sen tavoitteena on estää Suomeen tai Schengen-alueelle pääsy kolmansien maiden kansalaisilta, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle.

Ennakollisen maahantulokiellon määrää Keskusrikospoliisi joko muiden turvallisuusviranomaisten esityksestä tai omasta aloitteestaan. Kielto koskee lähtökohtaisesti koko Schengen-aluetta, ja se määrätään enintään 15 vuodeksi tai toistaiseksi.