EU:n hiilirajamekanismin laajennus eteni – vaikutuksia myös teräs- ja alumiinituotteisiin

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto saavutti Luxemburgissa 12. kesäkuuta yleisnäkemyksen ehdotuksesta, jolla vahvistettaisiin EU:n hiilirajamekanismia eli CBAM:ia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan neuvoston kanta laajentaisi mekanismin soveltamisalaa uusiin jatkojalostustuotteisiin eli niin sanottuihin alavirran tuotteisiin.

Komission alkuperäinen ehdotus koskee tiettyjä teräs- ja alumiinivaltaisia jatkojalostustuotteita. Suomen kannalta muutos tarkoittaisi, että sääntely ulottuisi nykyistä pidemmälle perusmateriaaleista niistä valmistettuihin tuotteisiin. TEM:n mukaan Suomen tuonnista merkittäviä uuden laajennuksen piiriin kuuluvia tuoteryhmiä olisivat tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot, lääketieteessä käytettävät laitteet sekä erilaisissa koneissa ja laitteissa käytettävät osat.

Kyse ei ole vielä lopullisesta EU-säädöksestä. Ehdotuksen käsittely jatkuu EU-toimielinten välisissä neuvotteluissa ja Euroopan parlamentissa. TEM:n mukaan parlamentissa asian pääkäsittelystä vastaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ENVI, ja täysistuntoäänestystä odotetaan alustavasti syyskuussa.

Neuvoston yleisnäkemys muuttaisi TEM:n mukaan myös laajennuksen laajuutta suhteessa komission alkuperäiseen ehdotukseen. Ministeriön mukaan neuvosto haluaa kaksinkertaistaa jatkojalostuslaajennuksen kattavuuden tavaranimikkeiden määrässä mitattuna komission ehdotukseen verrattuna. Tämä lisäisi niiden tuojien määrää, joita mekanismin vaatimukset koskisivat.

Ehdotus vahvistaisi lisäksi mekanismin kiertämisen ehkäisyä, lisäisi romurautaa ja romualumiinia osittain soveltamisalaan sekä muuttaisi tuontisähkön laskentasääntöjä. Komission ehdotuksen mukaan romun osalta kyse olisi ennen kuluttajakäyttöä syntyvästä teräs- ja alumiiniromusta esituotteena. Kuluttajakäytön jälkeisen romun sisällyttämistä pidettiin ehdotuksen valmisteluaineistossa kiertotalouden kannalta ongelmallisena.

Komission ehdotus muuttaisi myös tuontisähkön päästökertoimen laskentaa. Ehdotuksen mukaan laskennassa otettaisiin huomioon kaikista lähteistä tuotettu sähkö, myös fossiilittomista lähteistä tuotettu sähkö. Lisäksi ehdotus joustavoittaisi tuontisähkön toteutuneiden päästöarvojen käytön edellytyksiä.

TEM:n mukaan Suomi on korostanut valmistelussa huolellisia vaikutusarvioita sekä objektiivisia, määrällisiä ja hiilivuotoriskiin perustuvia kriteerejä soveltamisalan rajaamisessa.

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa jatkojalostustuotteita koskevien soveltamisalamuutosten on määrä tulla sovellettaviksi 1. tammikuuta 2028. Aikataulu voi kuitenkin muuttua lainsäädäntöprosessin aikana.