EU:n hankintasääntöjen uudistus uhkaa vesittää Suomen uuden hankintalain – ministeri vahvistaa saaneensa tiedon sidosyksiköiden 10 prosentin omistusrajan poistumisesta

Suomessa tuli kesäkuussa 2026 voimaan hankintalain muutos, joka edellyttää osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön käytöltä vähintään kymmenen prosentin suoraa omistusosuutta. Nyt EU:ssa valmistellaan julkisten hankintojen sääntelyn uudistusta, joka voi vesittää Suomen tuoreen lainsäädännön.

Työministeri Matias Marttinen on julkisuudessa vahvistanut saaneensa tietää, että hallituksen säätämä niin sanottujen inhouse-yhtiöiden kymmenen prosentin minimiomistusraja poistuisi EU-asetuksen nykyisen version seurauksena. Hän kommentoi asiaa Iltalehden haastattelussa ja kuvaili julkisuuteen tulleita tietoja huolestuttaviksi. Ministerin suora sitaatti oli, että tiedot ovat "tosi huolestuttavia".

Varsinaista EU-asetusehdotusta ei ole vielä virallisesti julkaistu, joten lopullista sisältöä ja sitä, poistaisiko se Suomen kymmenen prosentin omistusrajan, ei voida toistaiseksi varmentaa alkuperäislähteistä. Marttinen ei itsekään ole nähnyt vuotanutta asetusluonnosta, vaan kommentit perustuvat julkisuudessa olleisiin tietoihin.

Mediatietojen mukaan komissio aikoisi julkaista luonnoksensa syyskuun alkupuolella, ja tavoitteena olisi asetuksen hyväksyminen vuoden 2027 loppuun mennessä. Marttinen kertoo pyrkivänsä vaikuttamaan EU:ssa, jotta asetusuudistus ei vesittäisi hallituksen hankintalakiuudistusta. Hän aikoo puhua aiheesta suoraan vastuukomissaarin kanssa ja keskustella myös samanmielisten jäsenmaiden kanssa.

Suomen hankintalain muutos hyväksyttiin eduskunnassa 10. kesäkuuta 2026. Lain mukaan osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön käytön edellytyksenä on, että hankintayksiköllä on vähintään kymmenen prosentin suora omistusosuus sidosyksiköstä. Laki tuli voimaan 18. kesäkuuta 2026, mutta kymmenen prosentin omistusrajaa sovelletaan vasta 1. heinäkuuta 2027 alkaen. Tietyille terveydenhuollon palveluille ja järjestelmille on pidempi siirtymäaika vuoteen 2029 asti.

Kuntaliitto on arvioinut, että lakiin säädetty kymmenen prosentin omistusraja ei lisäisi kilpailua vaan uhkaisi hajottaa yhteistyörakenteita. Kuntaliiton mukaan uudistus tuo kunnille satojen miljoonien lisäkustannukset. Marttinen on puolestaan sanonut, että hallitus halusi rajoittaa julkisesti omistettujen yhtiöiden mahdollisuuksia myydä palveluitaan markkinoille ja näin suojella pk-yritysten kilpailuasemaa.

EU:n julkisten hankintojen sääntelyn uudistus liittyy komission sisämarkkinastrategiaan, jossa hankintasäännöt mainitaan esimerkkinä kokonaisuudesta, jonka monimutkaisuutta ja hajanaisuutta on tarkoitus vähentää. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kertomuksessaan todennut, että komissio on useimmiten käyttänyt direktiiviä lainsäädäntövälineenä, mutta direktiivien täytäntöönpano on ollut hidasta ja hajanaista. Tämä tausta selittää osaltaan pyrkimystä siirtyä asetuksiin, joita sovelletaan suoraan jäsenmaissa.

Marttinen on korostanut, että julkisiin hankintoihin käytetään vuodessa lähes 40 miljardia euroa veronmaksajien rahaa, ja kilpailun lisääminen laskee hintoja ja tehostaa hankintoja. Hänen mukaansa komission lähtökohtana on ollut lisätä kilpailua, mutta jos ehdotus vähentää sitä, siinä on vahvat perusteet käydä keskustelua.

Suomen vaikuttamistyö on kesken, ja lopullinen asetuksen sisältö voi muuttua neuvotteluissa. Marttinen myöntää, että asetuksen valmistelu EU:ssa tuli yllätyksenä. Hänen mukaansa kunnat ovat jo alkaneet sopeutua kansalliseen lakiin, mutta hän kehottaa niitä jatkamaan kilpailutuksia, kunnes EU:n linja selviää.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on luvannut perua hankintalain uudistuksen, mutta Marttinen pitää puheita perumisesta säästötoimena perusteettomina ja uskoo lain tuovan pysyvää säästöä vuosien kuluessa.

EU-asetuksen valmistelu on herättänyt laajaa keskustelua julkisten hankintojen tulevaisuudesta Suomessa. Virallisen ehdotuksen puuttuessa monet yksityiskohdat ovat vielä epävarmoja, mutta yksi asia on selvä: Suomen juuri uudistama hankintalaki voi joutua merkittävästi muuttumaan EU-tason sääntelyn seurauksena.