Ensimmäinen kansallinen korruptiotilannekuva: työpaikoilla havaitusta korruptiosta vaietaan usein

Oikeusministeriö julkaisi tiistaina 26. toukokuuta Suomen ensimmäisen kansallisen korruptiotilannekuvan. Tilannekuva kokoaa muun muassa kyselyaineistoa, rikostilastoja ja tietoja Suomelle annettujen korruptiontorjuntasuositusten etenemisestä.

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan kansalaiset pitävät avoimuuden puutetta, esteellisyyttä ja suosintaa merkittävimpinä korruptioon liittyvinä ongelmina Suomessa. Ministeriön mukaan Korruptio Suomessa 2025 -kyselyn vastaukset vahvistavat kuvaa siitä, ettei lahjontaa pidetä Suomessa merkittävänä ongelmana.

Lahjusrikosten sijaan kyselyssä mainintoja saivat muun muassa avoimuuden puute päätöksenteossa, esteellisyys ja kaksoisroolit, suosinta sekä epäeettiset verkostot.

Työpaikoilla korruptioon liittyviä havaintoja jätetään kyselyn perusteella usein viemättä eteenpäin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoi havainneensa korruptiota työnsä yhteydessä mutta ei ollut raportoinut siitä eteenpäin.

Oikeusministeriön mukaan merkittävimmiksi syiksi raportoimatta jättämiseen nousivat pelko siitä, että ilmoittaja joutuu itse seurausten kohteeksi, käsitys siitä, ettei ilmoittamisesta seuraa sanktioita, sekä epätietoisuus siitä, mihin korruptiosta voi raportoida.

Kyselyn tuloksia on tulkittava sen rajaukset huomioiden. Korruptio Suomessa -kyselyyn vastasi yli 800 vastaajaa eri puolilta Suomea, mutta kysely oli avoinna kaikille vastaajille alkuvuodesta 2026. Siksi se ei ole koko väestöä edustava otos.

Korruptiotilannekuvan laatiminen on osa kansallista korruptionvastaista strategiaa ja toimenpideohjelmaa vuosille 2025–2027. Tilannekuvan tavoitteena on mahdollistaa korruptioilmiön, korruption riskialueiden ja rikosten pitkän aikavälin seuranta sekä vahvistaa tietopohjaista päätöksentekoa korruption ehkäisyssä ja korruptionvastaisen työn suunnittelussa.

Korruptionvastaisen strategia-asiakirjan mukaan kansallinen korruptiotilannekuva on tarkoitus päivittää joka toinen vuosi.