Energiavirasto jätti tehoreservin hankkimatta tulevaksi talveksi – Huoltovarmuuskeskus moittii laskelmia liian optimistisiksi

Energiavirasto on päättänyt, ettei tehoreserviä hankita tulevalle talvikaudelle 1.11.2026–31.10.2027. Päätös perustuu viraston laatimaan kansalliseen sähköjärjestelmän resurssien riittävyysarviointiin, jonka perusskenaariossa tehovajeen odotusarvo (LOLE) on noin 1,2 tuntia vuonna 2027. Valtioneuvoston määrittämä luotettavuusstandardi on 2,1 tuntia vuodessa, joten perusskenaario ei ylitä rajaa.

Tehoreservi on järjestelmä, jolla varmistetaan sähkön riittävyys poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kovilla pakkasilla tai suurten voimalaitosten häiriöissä. Energiavirasto arvioi tehoreservin tarpeen vähintään kahden vuoden välein. Edellisellä kaudella 2025–2026 tehoreserviä ei myöskään hankittu, ja päätöksen perustelut olivat samankaltaiset: perusskenaarion LOLE oli 1,2 tuntia ja energiavajeen odotusarvo (EENS) 1 080 MWh.

Päätös ei ollut yksimielinen. Energiavirasto järjesti julkisen kuulemisen 8.–27. huhtikuuta 2026 ja sai viisi lausuntoa: Huoltovarmuuskeskukselta, Fingridiltä, Elinkeinoelämän keskusliitolta, Energiateollisuudelta ja Suomen sähkönkäyttäjiltä.

Huoltovarmuuskeskus suhtautui lausunnossaan kriittisesti Energiaviraston käyttämään laskentamenetelmään. Sen mukaan menetelmä ei huomioi riittävästi nykyistä turvallisuustilannetta ja vihamielistä vaikuttamista. Huoltovarmuuskeskus piti viraston käyttämiä vikaantumistodennäköisyyksiä liian optimistisina, jolloin vakavat mutta harvinaiset häiriötilanteet jäävät liian vähälle huomiolle. Lisäksi lausunnossa todettiin, että Huoltovarmuuskeskuksen oma sähköntuotannon varausmenettely päättyy vuoden 2026 lopussa, ja uusille varajärjestelyille on tarvetta.

Fingrid puolestaan piti Energiaviraston päätösluonnosta oikeansuuntaisena, koska viraston laskema tehovajeen odotusarvo on linjassa eurooppalaisen resurssien riittävyysarvion (ERAA 2025) kanssa. Fingrid kuitenkin huomautti, että Energiaviraston käyttämä lähtödata on osittain vanhentunutta: Fingridin nykyinen arvio vuoden 2027 tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetiksi on kumpikin yli 2 000 megawattia pienempi kuin viraston laskelmassa. Fingrid myös nosti esiin tarpeen ottaa käyttöön tarkkarajainen kapasiteettimekanismi tai muu sähkön riittävyyttä tukeva järjestely.

Energiateollisuus piti päätöstä olla hankkimatta tehoreserviä perusteltuna. Järjestö viittasi ERAA 2025 -selvitykseen, jonka mukaan tehovajeen odotusarvo kasvaa 2030-luvulla. Energiateollisuus korosti, että vaihtelevan ja sääriippuvaisen uusiutuvan tuotannon osuuden kasvaessa sähköjärjestelmä altistuu uudenlaisille tilanteille, kuten pidemmille tuulettomille jaksoille, mutta tulevalle kaudelle tehoreserviä ei tarvita.

Elinkeinoelämän keskusliitto piti Energiaviraston esitystä asianmukaisena ja markkinalähtöisenä, eikä nähnyt tarvetta tehoreservin hankinnalle. Suomen sähkönkäyttäjät puolsi ehdotusta ja piti selvitystä laadukkaana ja riittävän laajana.

Energiavirasto teki selvityksessään useita herkkyystarkasteluja. Niissä simuloitiin muun muassa Estlink- ja Fennoskan-merikaapeliyhteyksien poissaoloa, Olkiluoto 3:n poissaoloa ja korkeampaa kaasun hintaa. Julkisen kuulemisen palautteen perusteella virasto teki vielä viidennen herkkyystarkastelun, jossa tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetit olivat pienemmät kuin perusskenaariossa, vastaten paremmin Fingridin päivitettyä arviota. Ainoastaan herkkyystarkastelussa, jossa Olkiluoto 3 ei olisi käytössä koko talvikauden aikana, tehovajeen odotusarvo nousi yli luotettavuusstandardin. Muissa tarkasteluissa standardi ei ylittynyt. Energiavirasto totesi, että pienempien tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettien vaikutus lopputuloksiin oli rajallinen, eikä muidenkaan skenaarioiden todennäköisyys riittänyt perusteeksi tehoreservin hankinnalle.

Fingrid on aiemmin todennut, että pitkät tuulettomat pakkasjaksot ja suurten laitosten vikaantumiset ovat sähköjärjestelmälle haastavia skenaarioita.

Energiaviraston päätös ei sisällä valitusoikeutta hallintolainkäyttölain mukaisesti. Lisätietoja antaa viraston asiantuntija Henri Hämäläinen.