BKT-kasvu tarkentui 0,8 prosenttiin, julkisyhteisöjen velka nousi 255 miljardiin euroon

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia vuonna 2025, kertovat Tilastokeskuksen 17. kesäkuuta julkaisemat tarkentuneet ennakkotiedot. Kasvuluku tarkentui selvästi ylöspäin, sillä maaliskuussa vuoden 2025 BKT-kasvuksi arvioitiin 0,2 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 kasvua vauhditti viennin hyvä vire. Kotimainen kysyntä pysyi sen sijaan vaisuna. Myös vuoden 2024 BKT-kasvu tarkentui kesäkuun julkistuksessa 0,9 prosenttiin aiemmasta 0,4 prosentista.

Samaan aikaan julkisen talouden velkaluvut jatkoivat kasvuaan vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli maaliskuun lopussa 255,1 miljardia euroa. Se vastasi 89,8:aa prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 6,0 miljardia euroa ja oli 21,6 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Valtionhallinnon velka kasvoi neljänneksellä 7,2 miljardia euroa ja oli maaliskuun lopussa 216,4 miljardia euroa. Paikallishallinnon velka pieneni 0,3 miljardia euroa 39,3 miljardiin euroon, ja sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 1,0 miljardia euroa 1,3 miljardiin euroon.

Tilastokeskuksen tiedoissa myös aiempi velkaluku tarkentui. Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen julkisyhteisöjen EDP-velka on kesäkuun revisiotaulukossa 249,147 miljardia euroa, kun ensijulkaisun luku oli 248,433 miljardia euroa. Maaliskuun tiedotteessa sama velkaluku kerrottiin pyöristettynä 248,4 miljardiksi euroksi.

Julkisyhteisöjen alijäämä eli nettoluotonotto oli tammi–maaliskuussa 2026 Tilastokeskuksen mukaan 2,0 miljardia euroa. Vuotta aiemmin alijäämä oli 0,9 miljardia euroa, joten alijäämä kasvoi noin miljardilla eurolla.

Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat tammi–maaliskuussa käyvin hinnoin 0,7 miljardia euroa ja menot 1,7 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Valtion nettoluotonotto kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 1,3 miljardia euroa vuodentakaisesta, ja valtio oli tammi–maaliskuussa 6,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Tilastokeskuksen mukaan valtion alijäämän kasvua selittivät erityisesti tarkastelujaksolla tehdyt investoinnit. Niitä kasvatti Suomen F-35-hankkeen hävittäjätoimitusten käynnistyminen.

Puolustusinvestoinnit näkyivät myös kansantalouden tilinpidon ensimmäisen neljänneksen tiedoissa. Tilastokeskuksen mukaan julkisia investointeja nostivat puolustusinvestoinnit erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, ja valtaosa puolustusinvestointien kasvusta tuli tuonnista.

Tilastokeskuksen mukaan tuontiin perustuvat investoinnit eivät suoraan nosta bruttokansantuotetta. Niihin kohdistettavat tuoteverot voivat kuitenkin nostaa BKT:tä, koska BKT lasketaan arvonlisäyksen ja tuoteverojen summana.