Arviointineuvosto suosittelee tarkennuksia yhteisöveron alennuksen vaikutusarvioihin

Lainsäädännön arviointineuvosto suosittelee tarkennuksia hallituksen esitysluonnokseen, jossa yhteisöverokantaa ehdotetaan alennettavaksi 20 prosentista 18 prosenttiin. Neuvosto antoi lausuntonsa valtiovarainministeriölle 25. kesäkuuta.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että elinkeinoyhtymien, yhteisöjen ja muiden verovelvollisten kuin luonnollisten henkilöiden elinkeinotoiminnan tappion vähennysaikaa pidennettäisiin 10 vuodesta 25 vuoteen. Valtiovarainministeriön hankesivun mukaan pidennys koskisi verovuoden 2026 tappioita ja sen jälkeen syntyviä tappioita.

Arviointineuvoston mukaan esitysluonnoksessa on kuvattu havainnollisesti ehdotettujen veromuutosten pääasiallisia taloudellisia vaikutuksia. Neuvosto pitää myönteisenä sitä, että vaikutuksia arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti, luonnoksessa hyödynnetään kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja siinä kuvataan useita keskeisiä vaikutuskanavia.

Keskeiset kehittämistarpeet liittyvät arviointineuvoston mukaan vaikutusten kohdentumisen, epävarmuuksien ja julkisen talouden kokonaisvaikutuksen tarkempaan kuvaamiseen.

Julkisen talouden kokonaisvaikutusta tulisi neuvoston mukaan jäsentää nykyistä selvemmin. Luonnoksessa olisi sen mukaan erotettava toisistaan välitön verotuottomenetys, yhteisöveropohjan mahdollisesta laajenemisesta syntyvät vaikutukset, muiden verolajien vaikutukset sekä julkisen talouden nettovaikutus eri aikaväleillä.

Valtiovarainministeriön 28. huhtikuuta julkaiseman tiedotteen mukaan yhteisöverokannan muutos pienentäisi yhteisöveron tuottoa staattisesti arvioiden noin 832 miljoonalla eurolla vuodessa.

Arviointineuvoston mukaan myös muutosten hyötyjen ja kustannusten kohdentumista eri yritys- ja kotitalousryhmiin tulisi kuvata tarkemmin. Yritysvaikutuksissa olisi neuvoston mukaan hyödyllistä täsmentää, millaisiin yrityksiin verokannan alentamisen välitön hyöty kohdistuu ja missä yritysryhmissä investointi- ja muut käyttäytymisvaikutukset ovat todennäköisimpiä.

Neuvoston mukaan myös tappioiden vähennysajan pidentämisen kohdentumista eri yritysryhmiin tulisi arvioida tarkemmin.

Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnosta olisi hyödyllistä täydentää kuvaamalla yritysten investointien tason ja rakenteen kehitystä Suomessa ja vertaamalla sitä keskeisiin verrokkimaihin. Arvioinnissa olisi neuvoston mukaan hyvä tarkastella myös muiden maiden mahdollisia veropoliittisia reaktioita, koska ne voivat vaikuttaa Suomen suhteelliseen veroetuun sekä investointi- ja verotuottovaikutuksiin.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos täyttää hyvin lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimukset, mutta suosittelee luonnoksen täydentämistä ennen hallituksen esityksen antamista.

Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, joka antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista. Se ei ota kantaa ehdotusten kannatettavuuteen tai poliittisiin ratkaisuihin.