Arviointineuvosto kaipaa tarkempaa arviota opintotukiuudistuksen pitkäaikaisista velkavaikutuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema lakiluonnos muuttaisi korkeakouluopiskelijoiden opintolainahyvityksen ehtoja. Hyvityksessä huomioon otettavan lainan omavastuu nousisi nykyisestä 2 500 eurosta 8 000 euroon. Enintään 8 000 euron lainasta ei siten saisi hyvitystä.

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan esitys antaa vaikutelman, että muutos lisäisi opintojen lainapainotteisuutta. Neuvosto perustelee arviotaan omavastuurajan huomattavalla korotuksella.

Velkaantumisen vaikutuksia on arvioitu esitysluonnoksessa muun muassa kyselytutkimuksen tulosten avulla. Arviointineuvoston mukaan velkaantumisen konkreettiset ja pitkäaikaiset vaikutukset jäävät silti osin epäselviksi. Neuvosto katsoo, että vaikutuksia pitäisi tarkastella yksityiskohtaisemmin opiskelijoiden näkökulmasta.

Kyse on hallituksen esityksen luonnoksesta, ei voimassa olevasta laista. Luonnoksen mukaan lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1. elokuuta 2027.

Voimassa olevan opintotukilain mukaan opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä hyvitykseen oikeuttavan lainan osasta, joka ylittää 2 500 euroa.

Lakiluonnoksessa hyvitys muuttuisi kaksiportaiseksi. Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneelle hyvitys olisi 45 prosenttia huomioon otettavan lainan 8 000 euroa ylittävästä osasta. Myöhemmin mutta hyvitykseen oikeuttavassa määräajassa valmistuneelle osuus olisi 30 prosenttia omavastuun ylittävästä lainasta.

Hyvityksen enimmäismääräksi asetettaisiin 7 000 euroa. Luonnoksen mukaan enimmäismäärällä pyrittäisiin ehkäisemään velkataakan ja valtion hyvitysmenojen kasvua.

Esitysluonnoksessa 8 000 euron omavastuuta perustellaan sillä, että hyvitys halutaan kohdentaa opintolainoihin, jotka eivät ole aivan pieniä. Luonnoksen perustelujen mukaan summa vastaa yhdelle lukuvuodelle nostettavaa lainamäärää.

Raja on hieman suurempi kuin yhdeksän tukikuukauden nykyinen valtiontakaus. Korkeakouluopiskelijan opintolainan valtiontakaus on 850 euroa tukikuukaudelta, joten yhdeksän kuukauden määrä on 7 650 euroa. Kahdeksan tuhannen euron raja vastaa siten suunnilleen yhden lukuvuoden lainamäärää.

Arviointineuvoston mukaan opiskeluaikaisen työnteon mahdollisia muutoksia pitäisi selvittää lisää. Neuvosto katsoo, että arvioinnissa tulisi tarkastella, voisivatko opiskelijat pyrkiä välttämään lainanottoa käyttämällä enemmän aikaa työntekoon täysipäiväisen opiskelun sijasta. Kyse on mahdollisesta vaikutuksesta, ei neuvoston toteamasta seurauksesta.

Lisäarviointia tarvitaan neuvoston mukaan myös siitä, miten uudistus voisi vaikuttaa korkeakouluopintoihin hakeutumiseen. Samoin pitäisi selvittää tarkemmin opiskeluaikana otetun lainan yhteyttä mahdollisuuksiin saada myöhemmin esimerkiksi asuntolainaa.

Neuvosto kiinnittää huomiota myös koulutusalakohtaisiin vaikutuksiin. Muutoksen seuraukset eivät välttämättä olisi samanlaisia kaikilla koulutusaloilla, minkä vuoksi niitä pitäisi eritellä vaikutusarvioinnissa nykyistä tarkemmin.

Arviointineuvoston lausunnon mukaan luonnoksessa on tunnistettu olennaisia vaikutuksia. Niitä on tarkasteltu muun muassa opiskelijan taloudellisen aseman, opintojen suorittamisen ja velkaantumisen kannalta. Valmistelussa on hyödynnetty selvityksiä ja tutkimuksia sekä tuotu esiin arvioihin liittyviä epävarmuuksia. Neuvoston mukaan vaikutusarviointeja pitää kuitenkin vielä konkretisoida.

Uudistuksen toteutuneiden vaikutusten arviointi veisi aikaa. Esitysluonnoksen mukaan opintolainahyvityksen vaikuttavuutta voitaisiin laajimpien ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien korkeakoulututkintojen suorittaneiden osalta arvioida aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua uudistuksen voimaantulosta.