Arviointineuvosto kaipaa herkkyysanalyysiä sosiaalihuoltolain vajaan 100 miljoonan euron säästöarvioon

Lainsäädännön arviointineuvosto kaipaa sosiaalihuoltolain uudistuksen asiakas- ja säästövaikutuksista nykyistä tarkempia arvioita. Neuvoston mukaan esitysluonnoksen vaikutuksia asiakkaisiin on arvioitu yleisellä ja hajanaisella tasolla, ja tarkastelun näkökulma on pitkälti hallinnollinen.

Neuvoston mukaan esityksessä arvioidun vajaan 100 miljoonan euron säästön laskentaperusteet on kuvattu avoimesti. Se suosittelee kuitenkin laskelmiin herkkyysanalyysiä sekä säästön suuruuteen liittyvien epävarmuuksien kuvaamista mahdollisuuksien mukaan numeroin.

Herkkyysanalyysillä voitaisiin osoittaa, miten säästöarvio muuttuisi, jos laskelman keskeiset oletukset eivät toteutuisi odotetusti. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että uudistus voi synnyttää uusia resurssitarpeita. Tällaiset vaikutukset voivat vaarantaa tavoiteltujen säästöjen toteutumisen.

Sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteena on selkeyttää lakia, purkaa päällekkäisiä rakenteita ja tarpeettoman yksityiskohtaista sääntelyä sekä vahvistaa julkista taloutta. Hyvinvointialueille halutaan antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia järjestää palveluja joustavasti ja asiakaslähtöisesti siten, että alueelliset erityispiirteet ja asiakkaiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.

Muutoksia ehdotetaan muun muassa palvelutarpeen arviointia, omatyöntekijää ja asiakassuunnitelmaa koskevaan sääntelyyn.

Arviointineuvoston mukaan hallinnollisten muutosten kuvaaminen ei vielä kerro riittävästi siitä, mitä uudistus käytännössä merkitsisi sosiaalipalvelujen asiakkaille. Neuvoston 17. heinäkuuta julkaiseman tiedotteen mukaan esityksessä pitäisi konkretisoida vaikutuksia asiakkaiden toimintakykyyn, kuntoutukseen ja palveluihin kiinnittymiseen.

Tarkempaa arviointia tarvitaan neuvoston mukaan esimerkiksi siitä, miten lasten, iäkkäiden ja vammaisten ihmisten asiointi muuttuisi. Esityksessä pitäisi käsitellä nykyistä selvemmin myös vaikutuksia erityistä tukea tarvitseviin aikuisiin ja työttömien työikäisten palveluihin.

Hankkeen säästötavoite on eri asia kuin arviointineuvoston käsittelemään esitykseen sisältyvä vajaan 100 miljoonan euron säästöarvio. Hankkeen tavoitteena on vähentää hyvinvointialueiden valtionrahoitusta 50 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja pysyvästi 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2028 lähtien.

Huhtikuussa lausuntokierrokselle annetun esitysluonnoksen mukaan työryhmä pyrki säästötavoitteeseen ensisijaisesti vastaamalla asiakkaiden tarpeisiin nykyistä kustannusvaikuttavammin ja heikentämällä asiakkaiden palveluja tai oikeuksia mahdollisimman vähän.

Huhtikuun luonnoksessa todettiin, ettei näillä keinoilla työryhmän alustavien kustannusarvioiden perusteella päästä täysimääräisesti 100 miljoonan euron välittömään säästötavoitteeseen. Työryhmä käsitteli tämän vuoksi myös vaihtoehtoja, jotka olisivat heikentäneet palvelutasoa tai asiakkaiden oikeuksia enemmän.

Huhtikuun luonnos ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, millainen heinäkuussa arviointineuvostolle toimitettu esitys oli. Sosiaali- ja terveysministeriö täsmensi ja muutti ehdotusta lausuntopalautteen perusteella ennen arviointineuvoston käsittelyä.

Esityksessä ehdotetaan korotuksia pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen, pitkäaikaisen laitoshoidon ja kotona annettavien palvelujen asiakasmaksuihin. Arviointineuvoston mukaan esitykseen tarvitaan nykyistä tarkempi laskelma siitä, kuinka paljon asiakkaille jää maksujen jälkeen rahaa henkilökohtaiseen käyttöön. Myös käyttövaran jakautumista asiakkaiden kesken pitäisi arvioida.

Kevään lausuntokierroksella asiakasmaksujen ja säästöjen vaikutukset herättivät huolta. Ministeriö sai esitysluonnoksesta 267 lausuntoa. Lausuntopalautetta koskevan yhteenvedon mukaan osa lausunnonantajista arvioi maksukorotusten voivan vaikeuttaa palveluihin hakeutumista erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä.

Osa lausunnonantajista arvioi myös, että resurssien vähentäminen ja sääntelyn joustavoittaminen voivat yhdessä vaikuttaa sosiaalihuollon henkilöstöön ja palvelujen saatavuuteen. Heidän mukaansa seurauksena voi pahimmillaan olla raskaampien palvelujen tarpeen kasvu pitkällä aikavälillä.

Ministeriö muutti ehdotusta palautteen jälkeen monin tavoin. Heinäkuun alussa julkaistun tiedotteen mukaan erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden asemaa ja oikeusturvaa vahvistettiin, palveluja koskevia ehdotuksia tarkennettiin ja epäselviksi arvioituja ehdotuksia poistettiin.

Arviointineuvosto katsoo esitysluonnoksen noudattavan lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta tyydyttävästi. Se suosittelee luonnoksen korjaamista lausuntonsa mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Arviointineuvosto arvioi esitysten vaikutusarviointeja eikä ota kantaa ehdotusten kannatettavuuteen tai poliittisiin ratkaisuihin.

Esityksen valmistelu jatkuu. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman aikataulun mukaan esitys palaa arviointineuvoston käsittelyn jälkeen poliittiseen käsittelyyn. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2026 ja käsitellä vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.