57 kuntaa haki 55,5 miljoonan euron lisätukea – jaossa enintään 10 miljoonaa

Yhteensä 57 kuntaa haki vuonna 2026 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuntien hakema summa on noin 55,5 miljoonaa euroa, kun korotuksiin on käytettävissä enintään 10 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön 1. lokakuuta julkaisemasta tiedotteesta.

Haettu summa on yli viisinkertainen käytettävissä olevaan enimmäismäärään verrattuna ja ylittää sen noin 45,5 miljoonalla eurolla. Kaikkia hakemuksia ei siten voida hyväksyä haetun suuruisina.

Hakijoista valtaosa on pieniä kuntia. Ministeriön mukaan 81 prosenttia hakijakunnista on alle 10 000 asukkaan kuntia ja 56 prosenttia alle 5 000 asukkaan kuntia. Neljä hakijaa on vähintään 20 000 asukkaan kuntia.

Hakijakuntien asukasluku vaihtelee hieman yli 900:sta noin 80 000:een. Haetut korotukset vaihtelevat 85 000 eurosta 5,7 miljoonaan euroon.

Asukasta kohden kunnat hakevat korotusta 26–776 euroa. Ministeriön ilmoittama keskimääräinen haettu määrä on 129 euroa asukasta kohden.

Ministeriön yhteenvedon mukaan kunnat ovat perustelleet hakemuksiaan muun muassa verotulojen heikolla kehityksellä sekä korkealla työttömyydellä ja sen kielteisillä vaikutuksilla. Lisäksi kunnat ovat vedonneet ennakoimattomiin korjausinvestointeihin, yleiseen kustannusten nousuun ja lainanhoitokustannuksiin sekä sote-uudistuksen aiheuttamaan valtionosuuksien vähenemiseen. Kyse on kuntien hakemuksissaan esittämistä perusteluista.

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on tarkoitettu ensisijaisesti kunnille, jotka tarvitsevat lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten talousvaikeuksien vuoksi. Ministeriön vuoden 2026 hakukirjeen mukaan korotusta voidaan myöntää valtion talousarvion rajoissa. Tuen tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.

Ministeriön mukaan vuoden 2025 tilinpäätöksellä on keskeinen merkitys korotuksen tarpeen arvioinnissa.

Tuen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä suunnitellut toimenpiteet, niiden aikataulut ja euromääräiset vaikutukset.

Korotuksen tarkoituksena on tukea kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia. Hakukirjeen mukaan korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä menoihin, joista kunta itse päättää. Rajoitus koskee sekä käyttömenoja että investointimenoja.

Jos kuntaan on asetettu kuntalain 118 §:n mukainen arviointiryhmä, tuen käyttöehtona on ryhmän ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen palveluiden edellytysten turvaamiseksi.

Korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai myöntää alennettuna, jos kunta ei ole noudattanut esittämiään toimenpiteitä tai tuelle asetettuja ehtoja.

Korotuksista päättää valtioneuvosto valtiovarainministeriön esityksestä. Lokakuun tiedotteessa esittäjäksi nimetään kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Ministeriön ohjesivun mukaan päätökset pyritään tekemään marraskuun 2026 loppuun mennessä. Kyse on tavoiteaikataulusta, ei sitovasta päätöspäivästä. Myönnetyt korotukset maksetaan kunnille vuoden 2026 loppuun mennessä.