12 kuukauden euribor nousi yli kolmen prosentin ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousi perjantaina 21. elokuuta 3,003 prosenttiin. Torstaina korko oli 2,990 prosenttia. Kolmen prosentin raja ylittyi ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen; edellisen kerran korko oli yli kolmen prosentin 6. syyskuuta 2024, jolloin se oli 3,026 prosenttia.

Nousun taustalla on Lähi-idän tilanteen kiristymisen seurauksena tapahtunut öljyn kallistuminen, joka on lisännyt inflaatioriskiä ja epävarmuutta. OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että tuleva korkokehitys määräytyy pitkälti vaikeasti ennakoitavan geopoliittisen tilanteen mukaan.

Korkojohdannaisten hinnoittelun perusteella markkinat odottavat 12 kuukauden euriborin liikkuvan vuoden päästä noin 3,16 prosentissa. Hännikäisen mukaan euribor-futuurit hinnoittelevat koron nousevan ensi talvena noin 3,2 prosenttiin ja pysyvän ensi vuoden ajan yli kolmen prosentin tason.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että Euroopan keskuspankin seuraava koronnosto tapahtuu todennäköisesti syyskuussa. Nordean perusennusteessa ennakoidaan kaikkiaan kolmea koronnostoa, mikä nostaisi talletuskoron kolmeen prosenttiin. Von Gerichin mukaan 12 kuukauden euribor liikkuisi perusskenaariossa kolmen ja kolmen ja puolen prosentin välillä, eikä paluuta nollakorkojen aikaan ole näkyvissä.

Asuntovelallisille loppuvuoden korontarkistukset tuovat Hännikäisen arvion mukaan noin 0,8 prosenttiyksikön nousun korkokustannuksiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että nousu on maltillisempaa kuin Ukrainan sodan käynnistyttyä. Korkokehitykseen liittyy paljon epävarmuutta, mutta suurin nousu vaikuttaa nykytiedon valossa olevan jo takana.

Suomen Pankin tilaston mukaan 12 kuukauden euribor oli torstaina 20. elokuuta 2,990 prosenttia, ja se nousi keskiviikosta 0,013 prosenttiyksikköä. Euribor-korot julkaistaan virallisesti 24 tunnin viiveellä, joten perjantain lukema ei vielä näy Suomen Pankin sivuilla. OP Pohjolan heinäkuisen tiedotteen mukaan markkinat odottivat tuolloin euribor-korkojen pysyvän vuoden 2026 jälkipuoliskolla noin 2,5–3 prosentissa, mutta Lähi-idän tilanteen kiristyminen on muuttanut näkymiä nopeasti.

12 kuukauden euriborin suosio uusissa asuntolainoissa on laskenut tänä vuonna. OP Pohjolan tilastojen mukaan keväällä noin neljä kymmenestä uudesta asuntolainasta sidottiin 12 kuukauden euriboriin, kun vuoden alussa osuus oli seitsemän kymmenestä. Lyhyemmät korot, kuten 3 ja 6 kuukauden euriborit, ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta erojen kaventuessa 12 kuukauden euriborin odotetaan jälleen yleistyvän.

Koron nousu heijastuu suoraan asuntovelallisten korkomenoihin. Hännikäinen korostaa, että korkojen kohtalo riippuu pitkälti Lähi-idän tilanteesta: jos energian hintojen nousu jatkuu, euribor-korot voivat nousta futuurihintoja voimakkaammin. Toisaalta rauha Lähi-idässä ja energiahintojen lasku toisivat nopeasti helpotusta inflaatiohuoliin ja painaisivat korot laskuun.

Von Gerich kehottaa asuntovelallisia pohtimaan riskinsietokykyään, sillä yllätyksiä voi tulla lisää suuntaan tai toiseen. Hänen mukaansa ei voi sanoa, että nykyinen korkotaso olisi ääritaso, josta ei voitaisi mennä yli.